JOHDANTO 
ESTEETTÖMÄN ASUMISEN WWW-SIVUT
Esteettömän asumisen www-sivuilta löydät ideoita ja
konkreettisia ratkaisuehdotuksia iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten
henkilöiden asumiseen ja asunnonmuutostöihin. Sivuille on koottu tietoa ajatellen paitsi
iäkkäitä ja liikuntarajoitteisia asukkaita myös kotihoidon henkilökuntaa,
suunnittelijoita ja kaikkia, joita läheisen vanhuksen kotona asuminen ja pärjääminen
askarruttaa.
Toimivan kodin periaatteet kappaleessa käsitellään
esimerkiksi pesuhuoneen ja keittiön ongelmakohtia ja ratkaisuja. Sivuilla on aihetta
havainnollistavia kuvia, animaatioita ja QTVR-esitys. Valokuvat
perustuvat suurelta osin Toimiva Koti - näyttelyn tila- ja
kalustusratkaisuihin.
Kappaleessa ulottuvuudet on
havainnollistettu kuvien avulla erilaisia tilanteita, joissa henkilö liikkuu apuvälineen
avulla sekä tilanteita, joissa kotihoidon henkilökunta avustaa asiakasta. Kun
turvaudutaan apuvälineisiin ja avustajiin arkipäivän askareissa, joudutaan usein monet
kodin tärkeät toiminnat kuten peseytyminen, ruokailu sekä liikkuminen asunnossa ja
kulkeminen oviaukoista miettimään uudelleen ja mahdollisesti tekemään uusia
järjestelyjä.
Kappaleessa apuvälineet esitellään
tyypillisimpiä apuvälineitä sekä opastetaan eteenpäin, kun tarvitset
päivittäisissä toimissa esimerkiksi liikkumisen apuvälinettä kuten rollaattoria.
WWW-sivuja varten dokumentoitiin Helsingin
kaupungin toteuttamia asunnonmuutostöitä. Omatoiminen remontoija
löytää myös vihjeitä miten teettää onnistunut remontti kappaleesta asunnonmuutostyöt
asukaslähtöisesti.
Kirjallisuusluettelosta ja yhteystiedoista
saat lisävinkkejä esteettömästä asumisesta.
ESTEETÖN ASUMINEN
80-luvun lopulla herättiin keskustelemaan asunnosta elinkaariasuntona,
joka mahdollistaisi asumisen kaikissa elämänvaiheissa. Olemassa oleva asuntokanta
ympäristöineen ei tähän haasteeseen ole kyennyt vastaamaan kuin osittain ja
viiveellä. Vanhukset joutuvat usein muuttamaan asuinympäristön esteiden vuoksi, kuten
rakennusten hissittömyyden, vaikka juuri ikääntyneenä olisi tärkeää pystyä
säilyttämään tuttu lähiympäristö tuttuine ihmisineen. Asuinympäristön
esteettömyys on siis kaikkien asia, joka läheisten ja perheenjäsenten, niin lasten kuin
vanhustenkin kautta, on ajankohtainen kaikille.
Esteettömyyteen tulisi pyrkiä uusien ympäristöjen
suunnittelussa ja korjausrakentamisessa. Varsinkin korjausrakentaminen ja sen suunnittelu
on suuri haaste koko yhteiskunnalle. Vanhemmat asunnot ja asuinympäristöt tulisi
korjaamalla tehdä mahdollisimman esteettömiksi, sillä suurin osa vanhuksista asuu
näissä ympäristöissä ja asunnoissa. 1
Usein vedotaan siihen, että esteettömän ympäristön rakentaminen on kalliimpaa kuin
muu rakentaminen. Arkkitehti Marja Kurenniemi on laskelmillaan osoittanut, että vaikka
esimerkiksi hissin rakentaminen sinällään on kallis investointi, se tulee lopullisilta
kustannuksiltaan kuitenkin edulliseksi, sillä se helpottaa myös talon vanhuksia
palvelevan kotihoidon henkilökunnan työtä. 2
Tekniikan lisensiaatti, arkkitehti, Ulpu Tiuri on tutkinut "avointa
asuntorakentamista". Se tarkoittaa asuntosuunnittelussa jo lähtökohdaksi
otettua mahdollisimman joustavaa ratkaisua. 3
"Avoimen rakentamisen näkökulmasta kaikille sopiva asuinympäristö merkitsee
ulkotilojen, rakennuksen porrashuoneiden ja yhteistilojen toteuttamista esteettöminä ja
toimintarajoitteisten vaatimukset huomioon ottaen sekä asuntojen toteuttamista
kohtuullisen esteettöminä, mutta ennen kaikkea sisäosiltaan nykyistä helpommin
muunneltavina." 1
Lähteet:
1. Tiuri 1998.
2. Kurenniemi 6/99
3. Tiuri 1997/12
TAUSTAA JA TYÖRYHMÄ
Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolla toimiva
SOTERA, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti, on
toteuttanut Esteettömän asumisen www-sivut Helsingin kaupungin Toimivalle Kodille.
Toimiva Koti näyttelyn perustamisen yhteydessä ilmeni
monella taholla myös tarvetta rakentaa www-sivut, jotka käsittelevät esteetöntä
asumista laajemmin. Nykyisessä muodossaan projekti sai alkunsa Läntisen
sosiaalikeskuksen toimistopäällikön Arja Kovalaisen aloitteesta.
Työryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Anne
Wasen-Gustafsson ja toiminnanohjaaja Leila Mustakallio Toimivasta Kodista, rakennusmestari
Sirpa Tuuva Helsingin sosiaalivirastosta, sairaanhoitaja Vappu Tahvonen Keskisestä
terveyskeskuksesta, kodinhoitaja Anna-Leena Laivamaa Keskisestä sosiaalikeskuksesta sekä
tutkijat Pirjo Sipiläinen, Kati Efraimsson, Maarit Suokonautio ja Arja Törmä
SOTERA:sta.
Valmistelevaa työtä SOTERA:ssa on tehnyt arkkitehti Sirkka
Rantalainen-Franco.
Vastaava toimintaterapeutti Helena Kara Koskelan
sairaalasta on kommentoinut sivujen sisältöä omaan työhönsä liittyvän
erikoisosaamisen alueelta. Apuvälineiden osalta kommentoijina ovat olleet fysioterapeutti
Juha Hammaren, Terveysviraston apuvälineyksikön vastaava hoitaja; toimintaterapeutti
Hanne Maijala, HYKS:in apuvälineyksikkö; fysioterapian osastonhoitaja Irma Mäkinen,
Keskinen terveyskeskus ja kuntoutussuunnittelija Kyllikki Hautajärvi-Leskinen, Koskelan
sairaala.
Työn kuluessa on keskusteltu Helsingin kaupungin
asiantuntijoiden kanssa. Laatukonsultti Eija Erannin kanssa on keskusteltu sivujen
sisällöstä ja tietohuoltopäällikkö Anja Steniuksen, sosiaalivirasto johdon
tukiyksikkö, kanssa sivujen toteutuksesta.
Lisäksi sivujen suunnittelusta ja toteutuksesta on
keskusteltu laboratorioinsinööri Esa Eklundin, TKK Mediariihi, sekä
arkkitehtiylioppilas Saku Lehtisen kanssa. Quicktime VR - esityksen on laatinut TKK
Mediariihi ja Markku Nousiainen Taideteollisesta korkeakoulusta. Animaatiot on tehnyt
Markku Nousiainen.
SOTERA:ssa työtä on ohjannut professori Tuomo Siitonen.
Apuvälineitä käsittelevän osa-alueen ovat koonneet Leila Mustakallio
ja Anne Wasen-Gustafsson.
Kotihoito
Kotisairaanhoidon työvälineet tekstin sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman on
kirjoittanut Vappu Tahvonen.
Pirjo Sipiläinen on kirjoittanut tutkimuksestaan "Asunto työympäristönä -
kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunnan fyysisen työympäristön laatu".
Suuri osa kuvallisesta aineistosta pohjautuu tähän tutkimukseen (Sipiläinen, Kylmäaho.
1998 / 47).
Tutkija Tiina Pohjonen Työterveyslaitokselta on kirjoittanut artikkelin tutkimuksestaan
"Työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikuttavuus: viiden vuoden seurantatutkimus
kotipalvelutyössä" (Pohjonen, Töyry 1999).
Asunnonmuutostyöt
Helsingin kaupungin toteuttamien asunnonmuutostöiden asiantuntijana on Sirpa
Tuuva.
Esteettömän kodin periaatteet koottiin
SOTERA:n työryhmässä.
SOTERAn työryhmä toimitti ja toteutti www-sivut sekä laati kuvat Esteettömän Asumisen
www-sivuille. Valaistuksesta kirjoitti valaistussuunnittelija Jukka Jokiniemi.
© 1999 Efraimsson, Sipiläinen, Suokonautio, Törmä; TKK / SOTERA
Linkki SOTERA:n kotisivuille:
www.hut.fi/Yksikot/SOTERA
TAKAISIN
PÄÄSIVULLE |